On talvi, ja taantuman aika. Ei ole huvittanut kirjoitella, kun on niin pimeätäkin. Viime päivinä on alkanut kauan kaivattu aurinko näyttäytymään, ja heti mielikin on alkanut aktivoitumaan. Kevään ensimmäinen vaellusreissu ei ole enää niin mahdottoman kaukana..hyvällä tuurilla voisin heittää rinkan selkään jo maaliskuun lopulla.
Mutta vaikka blogi on pidellyt hiljaiseloa, olen silti päivitellyt varusteita. Nimittäin ostin uuden teltan. Tai no ei se nyt uusi ole, mutta lähes käyttämätön. Yritin kasata teltan teleskooppisauvan ja painavien kirjojen kanssa, mutta suoritus jäi vähän vajaaksi, joten kuva on kaapattu suoraan verkkokaupan sivuilta. Otan omat kuvat sitten keväämmällä, kun pääsen nurmikolle kasailemaan.
Mutta yksinkertaistettuna,
TRIMM PACK DSL
- Todella pieneen tilaan menevä yhden hengen teltta
- Teltta painaa valmistajan mukaan vain 650g, mutta pikaisella mittauksella koko hököttykselle tuli painoa vähän reilu 800g. Mutta joo, kevyt silti verrattuna aikaisempaan, 2,5kg telttaan. Keskisalkoa ei pakettiin kuulu, eli vaellussauva tai kepukka toimittaa sen virkaa.
Suunnittelin ostavani todella kevyen tarppikankaan, jonka voisi puita ja keppejä hyväksikäyttäen pingottaa teltan päälle vähän kuin katokseksi. Niin sateella voisi huoletta avata oven ja kokkailla. Absidi on nimittäin niin pieni, ettei siinä uskalla retkikeitintä käyttää.
Ja se mukava puoli keveyden lisäksi, ettei teltta vie rinkasta paljoa tilaa, toisin kuin Marmotin teltta.
Toinen päivitettävä varuste on ne vaelluskengät. Olenkin käynyt jo parissa liikkeessä sovittelemassa eri malleja, pääasiassa Meindlin kenkiä.
Käytettyjen kenkien osto on todella haastavaa, sillä oma koko seilaa kolmen eri numeron välillä, lestin leveydestä riippuen. Siksi olen käynyt sovittelemassa suuntaa-antavasti, että osaa ostaa edes suurinpiirtein oikean koon. Olisihan se mahtavaa kävellä vaelluskenkäosastolle, ja ostaa juuri ne mitkä parhaalta tuntuvat. Mutta se hinta. Hyvät kengät maksaa helpostikin sen 250-300€, ei vain jotenkaan raaski.
Mutta muuten on arki mennyt perus merkeissä, olen käynyt lenkillä ja tehnyt olkapääjumppaliikkeitä. Lisäksi kävin pariin otteeseen pilkkimässä, joista toisella kerralla sain jopa 2 särkeä, jotka paistuivat kissoille evääksi. Ja kyllä meni jokaikinen pikku muru parempiin suihin.
Ihan tammikuun alussa oli -20 asteen pakkaset, joten päätin testata miten untuvamakuupussissa tarkenee. Ja tarkenihan siellä. Minullahan on sellainen lähes 40 vuotta vanha 2 osainen untuvamakuupussi, jossa saa paksumman ja ohuemman pussin liitettyä päällekkäin. Vielä loppu keväästä täytyy testata untuvapussin toinen osa yksinään, jotta tiedän millä asteilla siinä nukkuu palelematta. Tämä on se pussi jota kannan aina vaelluksilla mukana. Siinä on testit nyt toistaiseksi.
Jatketaan kevään odottelua!
