keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Uusia ostoksia ja tyhjä kukkaro


Syksyn erämaavaellusreissu on siirtynyt jo suunnitteluvaiheeseen, joskaan mitään maailmaa mullistavaa ei vielä ole tapahtunut. Olen uusinut varusteita syksyn- ja tulevienkin vaellusten merkeissä, koska nyt vaan on aika sille. Rahaa on palanut liikaa, mutta eipähän tarvitse näitä tavaroita ostella vuosikausiin, koska tällä kertaa olen panostanut laatumerkkeihin, ja jättänyt Tokmannin tavarat hyllyyn.

Vaelluskenkien ostoahan olen suunnitellut jo viime syksyn Lemmenjoen vaelluksesta lähtien, jossa tallustelin 4 päivää kengät läpimärkinä. Nahkaiset olisin halunnut, mutta sopivat olivat liian tyyriit, joten mukaan tarttuivat XXL kaupasta North Face Verto S3K. North Face on kuitenkin ihan maailmanluokan ulkoiluvarustevalmistaja, että tuskin nuo nyt ihan surkeimmasta päästä ovat. Toivon, että Core-tex todella pitää kosteuden pois kengistä. Ja näillä kengillä on niiiin hyvä kävellä! Heti eka kerta, kun sovitin kaupassa, tiesin, että nämä ovat ne kengät jotka on "pakko saada".

Olen ollut aika skeptinen vaelluskengistä, jotka on valmistettu teknisistä kankaista/materiaaleista, ja toki tarkoitus on kunnolla koeajaa ennen varsinaista reissua. Täytyy lähteä rämpimään jonnekin suon reunalle.

Seuraava päivitettävä varuste oli vanha ja kulahtanut makuupussi. Untuvapussiin olen tykästynyt sen jälkeen, kun ekaa kertaa kokeilin. Mutta nykyinen pussi vaan alkaa olla turhan painava ja tilaa vievä käyttöhyötyynsä nähden. Ja myös yksi iso vaikuttava asia on se, ettei vanhassa pussissani ole vetoketjua, joten se pussiin meneminen on aina yhtä ärsyttävää. 

Uuden pussin tilasin Ebayn kautta suoraan Kiinasta. Okei, tämä ei ole merkkituote, mutta vaikuttaa todella laadukkaalta pussilta ja oli vielä 3 kertaa edullisempi kuin kalliin merkin vastaava pussi. Säästö oli suoraan sanottuna melkein parisen sataa euroa. 
Pussi on merkkiä Aegismax, ja painoa n. 750g. Pussilla pitäisi valmistajan mukaan pärjätä +3 - (-2) asteissa lämpimänä, eli riittää omaan käyttöön 3 vuodenajan pussiksi. Untuvan fillpowerkin oli 800, eli laatu kamaa.
Pussin mukana tuli ylipieni kompressiopussi (kuten kuvasta näkyy, pussi tursuaa takaisin sitä mukaa, kun sitä yrittää sulloa takaisin pakkauspussiin. Jätin kesken - turha toivo. Täytyy ostaa isompi kompressiopussi). Mukana tuli myös isompi valkoinen säilytyspussi.





Seuraavaksi tilaukseen lähti uusi teltta. Nykyinen vaellustelttani on todella hyvä ja laadukas, mutta vaan kamalan painava (2,5kg). Okei tää on nyt taas tätä grammanviilausta, mutta se retkeily vaan on nautinnollisempaa kevyemmällä repulla. Vaikka ei isoista eroista puhutakaan, silti yksi kilokin jo on huikea ero, kun selässä kaiken kantaa.

Uusi telttani, joka ei ole saapunut vielä, on Vango Helix 100. Yhdenhengen tunneliteltta, ja painoa ratkaisevat 1,6kg! Huuuuuuuuu... Pieneen tilaan menevä, laadukas tuote. Odotan innolla, että pääsen testaamaan.



Viimeisimpänä lisäyksenä varusteisiin tulee uusi makuualusta. Päätin todella panostaa laatuun, ja ostin Exped Synmat 9M -patjan, jonka pitäisi olla parhaista parhain. Ohuella patjalla en mielellään enää nuku, sillä aamulla selkä on niin jäykkä, että retkeilystä katoaa osa ilosta. Tämä siis 9cm paksu ja painoakin vain 620g, sekä kestää kovemmillekin pakkasille nukkua, jos joskus kiinnostuisin talviretkeilystä.


Tämäkin tuote odottaa vielä saapumista, ja sitten kovaa käyttöä.

Kaiken tämän päälle vielä halusin hankkia uuden kameran, sillä entinen kamerani oli heikkolaatuinen. Kaikkien kuvien reunat jäivät epätarkoiksi, ja kuvien laatu oli muutenkin vähän niin ja näin. Ostin Gigantista ihan perusmallisen Sonyn digikameran, joka sekin on lähes höyhenen kevyt.


Tosiaan, elokuun vaelluskohteeksi on valikoitunut Kaldoaivin erämaa, vaikka alunperin piti lähteä Karhunkierrokselle. Kyllä nyt on vihdoinkin tämän ukkelin aika suorittaa elämänsä ensimmäinen erämaavaellus. Odotan innolla sitä rauhaa, ja vapautunutta fiilistä, jota vilkkaat kansallispuistot eivät tarjoa. Alueella kulkee merkitty reitti, Sevettijärvi-Pulmanki välillä, jolle mittaa tulee 60-70 km, reittivaihtoehdoista riippuen. Poistulemisessa onkin sitten turvauduttava julkiseen liikenteeseen. Autohan jää Sevettijärvelle, joten 2 eri bussilla, ja vajaalla neljällä tunnilla on tultava takaisin auton luo. Mutta mikäs siinä.



Reissusuunnitelmia viedään pikku hiljaa eteenpäin, ja piakkoin alan suunnittelemaan vaelluksen menuuta, ja haalimaan ruoka-aineita kasaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi syöty.

LomaTJ 16pv