Retkihaaste: Päiväretki Ruotsinkylän tutkimusmetsiin

Retkeilyoppaan ensimmäinen kohde sijoittuu Tuusulaan, Ruotsinkylään. Siellä sijaitsee Metsätutkimuslaitoksen (metla) perustama, 1200 hehtaarin tutkimusmetsäalue (tai oikeastaan vain osa tuosta alueesta sijaitsee Ruotsinkylässä), jossa on runsaasti mm. ulkomaisten puulajien viljelmiä. Ulkomaisten puulajien lisäksi tutkimusalueella tutkitaan tervasrososienten epidemiologiaa, juurikäävän leviämistä, kotimaisten puiden siemensatoa sekä erilaisia metsäjalostukseen liittyviä kysymyksiä.

Pääsin tutustumaan alueeseen viime sunnuntaina. Olin pakannut mukaan kahvinkeitto välineet, mutta koska alueen ainoalla nuotiopaikalla kuherteli joku pariskunta, yritin mahdollisimman huomaamattomasti hiipiä takaisin tulosuuntaani. Parkkipaikalta lähdin kävelemään hiekkatietä, joka kiertää tutkimusmetsäalueen ympäri. Edellisen päivän sateiden jäljiltä metsä oli edelleen kostea, ja aivan huumaava tuoksu leijaili nenään jo heti ensimmäisen mutkan jälkeen. Sellainen kasteisen kesäaamun tuoksu. Nuuuh. Aah.

Käveltäväähän tuolla ei juurikaan ole, ainakaan hiekkatietä pitkin. Olisikohan ympäryslenkki jotain 2km luokkaa, mutta ainahan voi samoilla hiekkateiden väliin jäävissä metsissä. Poikkesin itsekin metsän puolelle, ja palasin aika nopeasti takaisin tielle..sen verran oli hyttysiä liikkeellä.

(taustalla pauhaava Tuusulanväylä haittasi metsän rauhaa)

Tuolla oli todellakin jännännäköisiä puita, ja numeroidut kyltit osoittivat ilmeisesti mikä lajike oli kyseessä. Tosin en tiedä mistä ne numerot sitten saa selville.

Mukava reissu oli, ja uudestaankin voisin mennä, hyttysmyrkyn kanssa.
Lisätietoa alueesta metlan sivuilta.

Kirjallisuutta lähikohteista

Sain syntymäpäivälahjaksi äidiltä aivan mahtavan kirjan! 

Siinä esitellään erilaisia ja erikokoisia luontokohteita pääkaupunkiseudulta ja lähiympäristöstä. Olen innostunut viime aikoina päiväretkeilystä, ja tässä kirjassa onkin esitelty monenmoista kohdetta niin lähellä, kuin vähän kauempanakin.
Kohteista kerrotaan perustiedot, kuten sijainti, vaativuustaso, merkittyjen polkujen pituus, minkälaisia retkipalveluita alue sisältää (lintutornit, laavut yms), kulkuohjeet ja tietoa alueen/reitistön ylläpitävästä tahosta. Lisäksi kaikista kohteista on kerrottu kokonaisvaltaisemmin ja kartalla höystettynä.

Ajattelin pitkään, että pitää vaan päästä vaeltamaan, ja vaeltamaan. Ettei päiväretkeily ole mitään sen vaeltamisen rinnalla. Viime vuosina olen todella innostunut päiväretkeilystä, vaikkakin niistä on harvemmin tullut kirjoiteltua mitään päiväkirjaan. Välillä harmittaa kuinka vähän on olevinaan aikaa viettää luonnossa, ja kuinka paljon Suomessa on kauniita paikkoja nähtävänä, joita tuskin koko elämänsä aikana ehtii koluamaan. Olenkin ottanut tavoitteeksi tämän uuden kirjan myötä, että yritän joka(tai edes joka toinen) viikko käydä yhden uuden kohteen läpi. Ainakin näin sulanmaan aikaan.

Toistaiseksi lähin luontokohde itselläni on ollut Tuusulan Sarvikallion virkistysalue,ja siellä olen käynyt välillä useampanakin iltana viikossa. 

Se on pieni alue Tuusulanjärven länsipuolella, jossa pääsee lähes omiin oloihinsa, kun poikkeaa polulta sivummalle. Siellä olen keitellyt kahvia ja tarkkaillut lintuja monet tunnit.

Äitikin innostui niin tuosta kirjasta, että osti itselleen Retkeilyoppaan 1 osan :D

Nyt voidaan vaihdella kirjoja keskenämme.

Taidan lähteä tavoittelemaan tätä haastettani ihan sivukerrallaan, ja aluksi vierailenkin Tuusulan kohteissa. Tästä lisää myöhemmin, pysykää langoilla!

Isojärven kansallispuisto 20.-22-5.2016

Sillä samalla hetkellä kun kellon viisari lyö 15.30, rynnin työpaikan ovesta pihalle ja sujahdan nopeasti autoon. Kaasuttelen reipasta vauhtia kotiin, käyn suihkussa, vaihdan vaatteet ja pakkaan vielä viimeiset ruokatarvikkeet rinkan kätköihin, ennen kuin lähden noutamaan vaelluskaveriani Herttaa. Viikonloppureissu kohti Isojärven kansallispuistoa voi alkaa.

Kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisten kunnassa, Tampereen itäpuolella. Heretyn parkkipaikalle vie pitkä ja möykkyinen hiekkatie, ainakin jos saapuu Kuhmoisten suunnalta.

Heti autosta poistuttuani kimppuun hyökkäsivät hyttyset, ja Hertta joutuikin steppailemaan tasajalkaa sen aikaa kun laitoin viimeiset tavarat rinkkaan ja kampesin sen selkääni. Reittiopastus neuvoi kulkemaan Heretyn metsätyömiesten kämpän ohi ja kohti metsän siimestä. Kävelin suorinta "tietä" kohti Kuorejärven telttailualuetta, mutta matkalla oli pakko pysähtyä juomaan useammankin kerran, sen verran kivikkoinen ja haastava polku oli. Pitkiä ja raskaita nousuja seurasi jyrkät ja kivikkoiset alamäet.

 Tarkoituksena oli nukkua Kuorejärvellä sijaitsevassa laavussa, mutta vanhempi pariskunta oli jo ehtinyt vallata sen saapuessani. Pystytin kuitenkin hyvillä mielin pelkän sisäteltan, koska ilma oli lämmin ja taivas täysin pilvetön (tosin ikinä ei voi tietää alkaako yöllä satamaan, kuten on kerran koettu ja kastuttu). Illalla laittelin ruokaa nuotiolla ja Hertan kanssa kömmittiin makuupussiin yltäkylläisinä ja väsyneinä.

"Isojärven kansallispuisto ja eka yö takana. Tulipa nukuttua hyvin, vaikka aamulla oli varpaat vähän viileät. Aamupalan syötyäni järvelle, aivan rannan tuntumaan ilmestyi 2 kuikkaa. Olipas hienoa nähdä linnut lähietäisyydeltä. Ne sukeltelivat taukoamatta, leukojen louskutuksesta päätellen. Vastarannalla puolestaan kukkuu käki, mutta näköyhteyttä en siihen saanut.
Nukuin pelkän sisäteltan kanssa, sillä sadetta ei ole luvattu..?
Laavulla yöpyi vanhempi pariskunta, jotka illalla pyysivät liittymään seuraan nuotiolleen, kieltäydyin kohteliaasti. Tosin kaduin heti kieltävää päätöstäni. Miksi ei voisi tutustua uusiin ihmisiin vaelluksilla, vaan pitääkö aina yksin kykkiä asenteella; tää on mun nuotio...
Tällä reissulla en ajatellut asettaa kilometritavoitteita, vaan leiriydyn lähimmälle nuotiopaikalle, kun siltä tuntuu. 

Yritän samalla selvittää, tuleeko lintujen tarkkailuun käytettyä aikaa, että kannattaisi jatkossa kantaa 1kg kiikareita mukana. Lappiin en kyllä tuota painoa raahaa mukana."

Lauantaiaamu alkoi kello kahdeksan jälkeen puuroveden keitolla, ja lintujen tarkkailulla.

Sullottuani kaikki varusteet rinkkaan, lähdin jatkamaan päämääränä Kalalahden laavu.

 Pysähdyin matkalla Vahterjärven laavulle kahvinkeittoon ja välipalalle. Seuraava video on kuvattu nuotiopaikalta.

Saavuin aika aikaisin Kalalahden laavulle, ja sainkin olla siellä yksin seuraavaan päivään asti. Laavulta avautui aivan upeat näkymät alapuolella levittäytyvälle järvelle. Kävin hakkaamassa ison kasan klapeja laavulle ja polttelin nuotiota koko illan.

"Olen istunut jo useamman tunnin tässä Kalajärven laavulla ja Hertta on nukkunut kokoajan. Kuuntelin Suomen jääkiekkomatsin radiosta ja voittohan siinä tuli! Kuten arvasin! 
Täällä voi tuntea olevansa osa luontoa. Linnut laulavat, puut huokailee ja tuuli tuivertaa. Tuli räiskyy nuotioringissä samalla, kun paikallinen sadekuuro kylvää pisaroita. Ei kuulu ihmisten ääniä. Luonto on jotenkin niin kaunis ja koskettava ympärillämme. Harmi, kun kaikki eivät osaa nauttia siitä."

Sunnuntaiaamu alkoi poutaisena ja lämpimänä, kun kömmin makuupussista ulos. Hertta jäi vielä pussiin nukkumaan, kun itse rupesin keittämään puurovettä. Yön aikana laavulla oli käynyt hiirulaisia syömässä muutamia Hertan nappuloita ja haukkaamassa kattilanpesusientä. Ilmeisesti siihen oli jäänyt edellisen päivän tiskauksesta makua.

Lähdin laavulta ja kävelin rauhallisesti mutta varmasti kohti aloituspistettä, eli Heretyn metsätyökämppää. Tuolla kämpässä pidetään kesäviikonloppuina kahviota auki, joten pihapiiriin oli saapunut niin päiväretkeilijöitä, kuin tilausbussillinenkin kahvitettavia suita. 

Kävin nappaamassa itselleni kahvin sekä voilmäpullan, ja istahdin pirttipenkille raapustelemaan vielä viimeiset sanat reissusta. 

Reissu oli varsin onnistunut, ja uskon myös Hertan nauttineen (toivottavasti). Maisemat olivat kauniit ja polku paikoitellen hyvinkin raskas, mutta erittäin hyvin merkitty opastein ja värein. Suosittelen.

Lisätietoja Isojärvestä löytyy luontoon.fi

Kuvia vanhemmilta reissuilta

Kurjenrahkan kansallispuisto 3/2016

Liesjärven kansallispuisto 10/2015

Seitsemisen kansallispuisto 5/2015

Tätä vanhemmilta reissuilta en löytänyt kuvia mistään. Mutta tuossapa nuo tärkeimmät tuli viime vuosien vaelluksilta. Tuosta puuttuu Isojärven kansallispuiston kuvat, koska teen siitä sitten ajan kanssa ihan oman postauksen.

Hyvää tiistai-illan jatkoa!