Päätin, etten vieraile ihan jokaisessa kohteessa mitä retkeilyopas mainitsee, sillä osa kohteista käsittelee vain jotain aluetta (kuten vanhankylänniemi), tai pyöräilyreittiä (en omista pyörää). Mutta seuraava kohde sijoittuu Haukkavuoren perintömetsään Keravalla.
Päätin torstaina lähteä töiden jälkeen tsekkaamaan tämän kohteen, ja otin myös korin mukaan, jos löytäisin mustikoita tai sieniä. Parkkeerasin autoni Kaskelantien puoleiselle P-paikalle, joka oli todella pieni. Sinne mahtuu vain 3 autoa samaan aikaan, mutta tuskinpa tässä kohteessa mitään massayleisöä tulee koskaan vierailemaankaan.
Kaupunki ylläpitää luontopolkua, muttei huolla reittejä muutenkuin raivaamalla pahasti reitille kaatuneet puut. Ja siltä polku näyttikin. Polku oli paikoitellen heinän tai oksien ja kaatuneiden puiden valtaama, mutta kuljettavissa. Joka puolella risteilee ihmisten omia vakiintuneita polkuja, mutta pääreitti on merkitty punaisilla merkeillä joko tolppiin tai puunrunkoihin. Tolppien lisäksi muita rakenteita ei tällä reitillä ole kuin pitkospuita ja ainakin yksi silta.
Tällä kertaa en valitettavasti ehtinyt kiertää koko 3 km polkua, sillä mustikankeruun innoittamana havahduin vasta ilta yhdeksältä kotiinlähtöön.. Mutta sillä alueella millä liikuin, törmäsin monenlaiseen maastoon; oli kalliota, kuivaa kangasmetsää, heinikkoa, ja ennenkaikkea Keravanjoki virtaa osittain polkua myötäillen.
Saaliikseni sain tosiaan mustikkaa, ja vadelmia (joita vain söin), mutta sieniä ei näkynyt. Palokärki huusi vettä jonkun puun oksalla, ja niin se sade saapui seuraavana päivänä.
Haukkavuoren luontopolusta ei kamalasti löydy tietoa netistä, mutta tässä on jotain infoa.
Tuonne kyllä vielä palaan, ja kierrän sen koko reitin läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti